Hyvä työympäristö rakentuu inhimillisille periaatteille

Työ on monelle meistä keskeinen osa elämää. Onnellisessa tilanteessa työ on mielekästä ja siinä pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan ja kykyjään. Nykyään organisaatioiden kehittyminen ja menestyminen kohdistuvat enenevissä määrin siihen, että osataan hyödyntää ihmisten kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla. Ihmisten kykyjen tarve ei katoa automaation kehityksen myötä, sen luonne vain muuttuu.

Olemme menossa kohti vuorovaikutteisempaa yhteiskuntaa, missä aineettomien tarpeiden tyydyttäminen on ensisijaista. Tämä vaikuttaa myös yrityskulttuureihin ja työn tekemiseen, koska nykyään työntekijät antavat työnantajille koko persoonansa tunteineen, toiveineen ja haaveineen eikä enää pelkästään kättensä taitoja. Työn merkityksellisyyden ja syvemmän tarkoituksen etsiminen ovat yhä useammalle tärkeitä asioita.

Tämä syvempi arvojen ja tarpeiden muutos heijastuu uudenlaiseen tapaan olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Tarve- ja teknologialähtöinen muutoksen tarkastelu viittaa siihen, että yksilökeskeinen ajattelu on korvattava kestävien vuorovaikutusten taidoilla. Näihin tarpeisiin voidaan vastata vain ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, missä teknologia on vain vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja toiminnan väline.

MENESTYVÄT YRITYKSET YMMÄRTÄVÄT TYÖN MERKITYKSELLISYYDEN ARVON TYÖNTEKIJÖILLEEN 

Kurki ja Willenius ovat tutkimuksessaan todenneet, että organisaatioiden toimintamalleja, joissa ihmiskeskeiset periaatteet ovat pohjana työympäristön luontiin, on vielä vähän. Heidän tutkimuksessaan kuitenkin todettiin tällaisten organisaatioiden menestyksen olevan melko ilmiömäinen, mikä todistaa näiden organisaatioiden löytäneen jotain pohjimmiltaan mielenkiintoista ja toimivaa. Näitä tapauksia voidaan pitää tulevaisuuden signaaleina, ei vain trendeinä.

Yhteiskuntiin ja taloudelliseen menestykseen vaikuttavat nimenomaan inhimillinen ja sosiaalinen kestävyys. Voidaan todeta, että ihmisten käyttäytyminen, tarpeet ja mieltymykset ovat keskeisiä liiketoiminnan ja teknologian innovaatioissa. Tällainen ihmiskeskeinen lähestymistapa on luonnollinen osa muotoiluajattelua. Menestyvät yritykset haluavat tavoittaa yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen merkityksen ja näin syventää työntekijöidensä kokemaa merkityksellisyyttä.

Kumudossa pyrimme edistämään inhimillisen periaatteiden mukaisia kulttuureita, ja olemme kiinnostuneita kuulemaan, miten yrityksissä ja yhteisöissä edistetään työn merkityksellisyyttä ja inhimillisyyttä. Kerro meille omista kokemuksistasi, miten työn merkityksellisyys näkyy sinun päivissäsi.

 

Inka & Maria

Seuraavat kirjoitukset ovat inspiroineet meitä:

Kanter. 2011. How Great Companies Think Differently. 

Kurki & Wilenius. 2016. Trust makes this organisation unique. 

Malaska. 2002. Vuorovaikutustarpeiden yhteiskunta. 

Molander & Piha. 2019. Tulevaisuuskestävän yrityskulttuurin muotoilu.

Pessi & Martela. 2017. Myötätuntoista ihmistä ja työelämää etsimässä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *